2006-2007
Aloitin ratsastuksen vuonna 2006. Olin kuullut äidiltäni tarinoita hevosista, ja niiden pohjalta itsekin kiinnostuin hevosista. Kävin ensimmäiset kertani tuttuni luona, jolloin myös tipuin ensimmäisen kerran kun jouduin menemään ilman satulaa. Ratsastin tällöin myös Katan tallilla, Ratsastuskoulu Chapelilla sekä Ratsastuskoulu Zilpalla. Kuva on otettu Zilpalla muistaakseni vuonna 2006, jossa on minä sekä Dolli-poni.
2008-2009
Aloin ratsastamaan Kullaalla Ratsutalli Cruisella. Muistan, että minulla oli aivan järkyttävä vessahätä, mutta en kehdannut kysyä missä vessa oli. Ratsastin tallin nimikkoponilla Cruisella, mustalla shetlanninponilla. Pian ratsastin Dikusalla eli Divalla, joka heitti minut selästään maastossa. Edellä olevat hevoset lähtivät ravaamaan, ja Diva innostui, ja lähti laukkaan ja heitti muutaman pukin. En ollut lainkaan varuillani ja tipuin selästä. Sain samana vuonna ratsastaa eräällä suomenhevosella nimeltään Fluorella eli Fluppe, jolla myöhemmin kisasinkin harrastetasolla ja kävin valmennuksissa. Hyppäsin ensimmäiset esteeni myös tuolloin. Kävin ensimmäisellä hevosleirillä, hoitohevosenani Jetronella Opera. Tulin leirikisoissa kuudenneksi.
Tokaa kertaa maastossa 2009
2010
Kävin parilla hevosleirillä Ratsutalli Cruisella, ja voitin ensimmäiset kisani leirikisoissa. Samaisella leirillä tapahtui monia uusia asioita. Voitin ensimmäiset kisat, hyppäsin ensimmäiset maastoesteeni sekä korkeimman esteeni, 80cm tynnyrin. Leirillä hoitohevosenani oli Rusman muisto, eli Rusma. Rusma oli kiltti, lukuun ottamatta tammamaisia piirteitä. Rusma rakasti eräitä menthol-karkkeja, joita hänelle leirillä annoin. Rusma rakasti hyppäämistä, ja usein siinä hommassa innostuikin näyttämällä sen pukeilla. Kisoissa esterata mentiin kovaa tahtia. Olin maailman tyytyväisin ratsuuni sekä itseeni. Rusma valitettavasti menehtyi vuonna 2011. Toisella leirillä tipuin kahdesti eräältä risteytysponilta, kun mentiin ilman satulaa leikkituntia. Kisoissa sijoituin kuudenneksi Poitsulla, joka oli hoitohevosenani.
Kävin myös ensimmäiset harraste-estekisani tuona vuonna. Luokka oli 50-60cm. Taisin tulla kolmanneksi, jos en ihan väärin muista.
Minä ja Rusma leiriestekisoissa 1.sija 2010
Minä ja Fluppe harraste-estekisoissa 2010
2011
Vuoden 2011 heinäkuussa lähdin kesämökille Nilsiään sekä eräälle hevosleirille. Sain hoitohevoseksi pienen lämminveriruunan Edgar Mickin eli tutummin Eetun. Rakastuin siihen aivan heti, ja leirin aikana tutustuin myös Eetun omistajaan. Hän oli leiri-isosena siellä. Leirin loputtua näin ilmoitustaululla viestin, että Eetu etsii kotia. Soitin heti äidilleni ja hän lupasi harkita hevosenostoa. Kun palasimme Satakuntaan, etsimme tallipaikkaa ja oikein sopiva löytyikin. Ei kauaa mennyt, kun olin hevosen omistaja. Eetu kotiutui hienosti, lukuun ottamatta pientä säikkymistä. Eetu oli huumorintajuinen ja kiltti hevonen, mutta hieman säikky.
Kävin samaisena vuonna myös Kissakulman hevostallilla leirillä, jossa voitin sekakilpailut, jossa oli ensin koulurata, ja sitten esterata.
Edgar Mick "Eetu"
Edistyttiin Eetun kanssa ja käytiin Eetun kanssa muutamassa valmennuksessa. Tallilla, jossa Eetu asui, oli paljon minua vihaavia ihmisiä, ja pian he saikin tallinomistajan kääntymään minua vastaan. En saanut käydä edes tallin pihassa ilman täysi-ikäistä, ja vasta kun olisin täyttänyt 15, olisin saanut käydä siellä itsenäisesti. Tallille tuli eräs nainen hevosensa kanssa, ja hän alkoi pitämään minulle ja Eetulle tunteja. Kävin myös hänen hevosellaan ratsastelemassa muutaman kerran.
Eetu myytiin kuitenkin samaiselle naiselle vuoden 2012 alussa. Eetu oli arka ja säikky, ja tarvitsi kokeneemman kouluttajan. Eetu kuitenkin kuoli vuonna 2013 kylkiluun ongelman takia. Eetu ei ollut päästänyt ketään enää selkäänsä.
Eetu 2012 keväällä
Kesällä sekä syksyllä 2012 kävin muutamat harraste-estekisat. Tuossa muutama kuva kyseisistä kisoista.
Fluorella, luokat 50-60cm ja 70-80cm
Poika Helu, luokka 50-60cm
2013-2014
Muutin kesäkuussa 2013 Harjavaltaan. Harjavallassa on huonot ratsastusmahdollisuudet lukuunottamatta Meeri Simulan tallia, Wallan tallia. Se sijaitsi kilometrin päässä meiltä, joten kävin siinä puolisentoista vuotta. Edistyin huimaa tahtia lännenratsastuksessa. Olihan se erilaista, mutta mielenkiintoista opetella avut lähes päinvastaisesti kuin klassisessa ratsastuksessa. Kävin koko kesän melkein joka aamu tekemässä aamutallin ja ratsastamassa, kun en tuntenut ketään Harjavallasta. Kävin myös Kivitallilla leirillä. Se oli todella hieno paikka, ja Kaisa oli todella hyvä opettamaan, vaikka hieman tiukka olikin. :D
Kävin samaisena vuotena myös Tupunan Ratsumaailmassa. Oli vaikeaa tottua uudelleen klassiseen tyyliin, mutta sieltä se taas lähti. Vuoden lopulla halusin vuokrahevosen, jolla voisin ratsastaa itsenäisesti ja jonka kanssa pystyisin edistymään sekä voisin kouluttaa hevosta. Kävin hetken aikaa Nakkilassa erääll tallilla, mutta ihastus muuttui nopeasti kun sain hevosen kaviosta potkun. Keuhkoni vahingoittuivat sekä minulta murtui muutama kylkiluu. Muistan, mitä tuskaa oli maata ambulanssissa rankalaudalla kahden sadan kilometrin tuntinopeudella. Minulla oli kolme kanyylia tiputuksessa. Sen jälkeen olen kiertänyt hevosen takapuolet kaukaa, ja varovasti.
Pian löysin erään nuoren suomenhevostamman, Simunan Saagan eli tutummin Sallin. Salli oli todella reipas, ja usein pukittelikin ainakin laukassa. Kysyin Meeriltä neuvoja, ja hän ohjasi minua tekemään Sallin kanssa pivotteja heti, kun pukittelu tms. alkoi. Se tepsi hienosti, ja loppujen lopuksi Salli kulkikin koottua laukkaa, pyöreänä selästään ja jalat kunnolla vatsan alla. Salli kuitenkin muutti Kullaalle, ja siihen loppui meidän tiemme.
Salli
2015
Pidin hieman taukoa ratsastuksesta. Innostuin moottoripyöräilystä, ja kiinnostus hevosiin loppui lähes täysin, sekä rahallisen tilanteen takia, että muuttuvan elämäntilanteen takia. En käynyt koko vuotena kertaakaan ratsastamassa.
2016
Kävin kesälomalla ensimmäisen kerran piiiitkäään aikaan ratsastamassa. Ratsastin lämminveritammalla. Hevonen oli kiltti, mutta ei osannut sen ihmeempiä. En käynyt ratsastamassa Marliella kuin muutaman kerran, kun tamma lähti takaisin kotitallille vehreiltä laitumilta Porista.
Tutustuin myös erääseen 4-vuotiaaseen poniin, jolla ei oltu ratsastettu montaa kertaa. Poni oli todella kiltti ja oppi nopeasti. Kävin täälläkin vain hetken aikaa, kun omistaja tarvitsi liikuttajaa ponille.
Step Marlie
Ponitamma (nimeä en muista, taisi olla Juppu)
Tulevaisuus sekä 2016-2017 vuodenvaihde
Tutustuin joulukuun lopulla 2016 Tonuun. Meillä on sujunut oikein hienosti Tonun kanssa. Me tähtäämme kisaradoille tänäkesänä, jos kaikki sujuu niin kuin pitäisi. Tonu on puoliverinen pienehkö hevonen. Tonu on koulutustasoltaan HeA, ja toimii tosi hyvin pelkillä painoavuilla. Tonu on kiltti ja huumorintajuinen hevonen, joka on utelias tutustumaan uusiin asioihin.
Tonu ja minä (vähän huonolaatuinen kuva, on napattu videosta)
Asiasta toiseen, sain tänään uuden perheenjäsenen, ja blogi uuden jäsenen, Ronjan. Ronja on 3-vuotias saksanpaimenkoira. Ronja oli alkuunsa kun haettiin neitiä erittäin arka ja varovainen. Ronja haukkui ja meinasi purra kaksi kertaa kihlattuani, kun pelkäsi tämän huomiotakkia. Isäni ja poikaystäväni varoitteli, että "ei kannata ostaa tuollaista, se puree joskus pahemmin". En välittänyt puheista, ja otin Ronjan kotiin. Ja olen onnellinen, etten uskonut isääni! Ronja on unelmieni koira. Se moikkasi minua monta kertaa matkalla koiraverkon välistä. Ronja leikki kanssani kepillä lenkillä, ja käytiin pesulla. Sitten tapahtui ihme: Ronja tuli viereeni ja oli aivan kuin eri koira. Jos lopetin rapsuttamasta sitä, se heti alkoi puskea päällään minua ja koitti laittaa tassua jalkani päälle. Ja tietenkin Ronjalla oli koiranpentuilme, eikä sitä vaan voinut vastustaa. Tuossa se vieressäni nukkuu ja kuorsaa. <3
Huhhuh, tulipa pitkä tarina! Nyt hyvää yötä kaikille! :)
Ronja <3
